Tämän päivän teemana on olleet paikat jonne ei ole mitään asiaa. Kuvassa lenkkipolkumme varrelta läytyvä hylätty ulkorakennus, jonka seiniin kynnet kivasti puree ja jonka reijästä tulee tuulahdus herkullista hiiren tuoksua. Piu ei ymmärrä ollenkaan miksi kiskon hihnasta juuri siinä vaiheessa, kun hän on saanut itsensä punnerrettua reikään saakka - ja juuri kun tartteisi vain hiukka ponnistaa, niin pääsisi tuon lukitun ihanuuden sisuskaluihin käsiksi. Tämä on onneksi hihnan vallassa.
Mutta kotona. Pienelle killi-kullalle voi sattua sielläkin monta metkaa tapausta ja jonkinlaista vaaraakin voi esiintyä. Ensinnäkin ilta alkoi sillä että Piukin kakka oli jäänyt jonkun karvan varaan roikkumaan. Siinä se sitten käpötteli ympäri kämppää kakka kivasti kelluen ympäriinsä. Isukki joutui oikein nykäseen ennenkuin paukku saatiin irti. No ei siinä mittään.
Aika aikansa leikitettyään keskityttiin illan BB-lähetyksiin. Meni kotva ennenkuin älyttiin että keittiöstä kuuluu omituista kuminaa. Kurkkasin sinnepäin (meidän kompaktissa yksiössä riittää liikuvat niskat) Maukka vaan tuijottaa yhtä keittiön alalaatikoista ja mitäs hempskuttia - sieltä laatikostahan se kumina kuuluu. Kiireellä kattomaan ja vapauttamaan Piu ansaitsemattomasta vankilastaan. Sinnehän se oli livahtanut kun iskä kaiveli alumiinifoliota. Ja ne alalaatikot on siitä ihania kun ne on auki - pääsee aina sokkeliin saakka piileskelemään. Isukki siis laittoi laatikon tyytyväisenä kiinni ja palasi tv-n ääreen, kun taas tyttöressu sai elinkautisen vankeusrangaistuksen ilman omaa syytä.
Näin on vaarallista meillä kotona. Tyttö oli selvästi närkästynyt kun hälle näin tehtiin, - eikä muka kukaan älynnyt että siellä on pakko piileksiä jos laatikko on auki - häh?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti