Nyt se rönsylilja sai sitten tarpeekseen jatkuvasta nakertelusta. Aamulla yllätin sen pöydältä, mokoma oli jo karkaamassa maalimalle ilmeisesti - kiittämätön lurjus.
Epäilen kuitenkin, että tuolla taustalla nakottavalla herrasmiehellä on osuutta asiaan, mutta mitä, sitä paakku ei kertonut... Maukan massanrakennukseen kuuluu siis ilmeisesti punttitreenitkin.
perjantai 29. huhtikuuta 2011
Terveystarkastus...
Olin varannut lapsukaisille eläinlääkäriajan, ihan tarkastusta varten vaan, rokotuksiin kun on vielä pari vuotta aikaa. Pahat elkeet aistittiin heti ja autoon sullominen oli taas vauhdikas tapahtuma. Tiätty koko matka jaksettiin maukua tuskissaan.
Mukavasti perusterveitä katteja tuntuvat olevan, mutta punnituksessa laitettiinkin sitten jauhot suuhun.
Piu, armottomalle dieetille. "Neiti on liian läski ja se on sun vikas". Jatkuvalle raksutarjoilulle stoppi. 4,7 killoo mittarissa ja Piu on rakenteeltaan pienikokoinen...
Mau sensijaan sutjakkaana nuorenamiehenä määrättiin "massanrakennukseen", toisin sanoen hampaisiin ilmaantunut plakki ilmoittaa että ei ole tarpeeksi nautittu niitä sisäfilepiffejä. "Valitse hammasharja taikka kunnon liha". Arvoo mitä uattelin yrittee. Tasan ei käy tyttöjen ja poikien lahjat ei. Mau tasan 5 killoo pelekkee lihasta ja näillänäkymin kasvamaan päin.
Siltä istumaltahan minä sitten ryntäsin lihatiskille kyselemään että mikähän olis sitkeintä mahollista lihhoo. Myyjä män vähän hiljaseksi ja kysyi sitten varovasti että miksikäs sen sitkeetä pittää olla. Ilmeisesti hälle ei ollut "kissiasiakkaita" ihan vasta kohille sattunut. Nyt tässä on sitten herkuteltu sisäfilleellä ja mietiskelty että mitenkähän sen dieetin oikein käy...
No, onhan kunnon lihassa varmaan vähemmän kaloorioita kuin pussimuonassa, ainahin yritän uskotella itellein näin.
Mukavasti perusterveitä katteja tuntuvat olevan, mutta punnituksessa laitettiinkin sitten jauhot suuhun.
Piu, armottomalle dieetille. "Neiti on liian läski ja se on sun vikas". Jatkuvalle raksutarjoilulle stoppi. 4,7 killoo mittarissa ja Piu on rakenteeltaan pienikokoinen...
Mau sensijaan sutjakkaana nuorenamiehenä määrättiin "massanrakennukseen", toisin sanoen hampaisiin ilmaantunut plakki ilmoittaa että ei ole tarpeeksi nautittu niitä sisäfilepiffejä. "Valitse hammasharja taikka kunnon liha". Arvoo mitä uattelin yrittee. Tasan ei käy tyttöjen ja poikien lahjat ei. Mau tasan 5 killoo pelekkee lihasta ja näillänäkymin kasvamaan päin.
Siltä istumaltahan minä sitten ryntäsin lihatiskille kyselemään että mikähän olis sitkeintä mahollista lihhoo. Myyjä män vähän hiljaseksi ja kysyi sitten varovasti että miksikäs sen sitkeetä pittää olla. Ilmeisesti hälle ei ollut "kissiasiakkaita" ihan vasta kohille sattunut. Nyt tässä on sitten herkuteltu sisäfilleellä ja mietiskelty että mitenkähän sen dieetin oikein käy...
No, onhan kunnon lihassa varmaan vähemmän kaloorioita kuin pussimuonassa, ainahin yritän uskotella itellein näin.
Tertsi...
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Ympäristörikos...
Maukan "vantaanjoella", eli takapihan ojassa on tekeillä torellinen ympäristörikos. Maukka tsiigaa tässä huolestuneena, kuinka oheinen viemäri on tukittu pressuilla ja matoilla, niin, taitaa siellä yksi lampunvarjostinkin kellua...
No eihän siinä muuten mittään, mutta kun viemäri ei vejä, ei veden pintakaan laske niin, että äiskä pääsisi loikkimaan joen yli. Näin ollen tämä ympäristörikos kohdistuu viattomaan kissimirriin, jonka pellolle pääsy on evätty.
Missä on EVRRät sun muut silloin kuin niitä tartteis?
No eihän siinä muuten mittään, mutta kun viemäri ei vejä, ei veden pintakaan laske niin, että äiskä pääsisi loikkimaan joen yli. Näin ollen tämä ympäristörikos kohdistuu viattomaan kissimirriin, jonka pellolle pääsy on evätty.
Missä on EVRRät sun muut silloin kuin niitä tartteis?
Siimailuu...
Ihkuu. Siimisten "mamma" on Italiassa ja "isukki" joutui keikalle, joten kummivanhemmat sai siimikset kokonaiseksi illaksi meille. Vauhtia, vilinää ja mattojen oikomista on ollut siis ohjelmassa.
"Apua apua aa, tuleeko ne pikki-riiviöt meille?" -Huolestuneesta ilmeestä huolimatta Piu oli melko reipas tänään. Pari kertaa jo melkein yritti osallistua leikkeihinkin, mutta sitten Maukka tuli ja komensi Piun ruotuun. Kait se koitti sanoa että älä ala taas sähisemmään.
Tätä nelikkoa on täysin mahdotonta saada samaan kuvaan... siis mitä. Maukkahan puuttuu?
Usein olen kyllä lähellä, tässä kameraa tarkentaessa Maukka jo vilahtikin ohi.
Minni löysi uuden ulostuloreitin. Ja mitä isompi edellä...
... sitä pienemmät perässä.
Ja pian on ruuhka paikalla. Yksisuuntainen liikenne ei oikein toimi.
Mikki poseeraa, kerrankin tämä vauhtipakkaus oli sekunnin paikoillaan.
"Apua apua aa, tuleeko ne pikki-riiviöt meille?" -Huolestuneesta ilmeestä huolimatta Piu oli melko reipas tänään. Pari kertaa jo melkein yritti osallistua leikkeihinkin, mutta sitten Maukka tuli ja komensi Piun ruotuun. Kait se koitti sanoa että älä ala taas sähisemmään.
Tätä nelikkoa on täysin mahdotonta saada samaan kuvaan... siis mitä. Maukkahan puuttuu?
Usein olen kyllä lähellä, tässä kameraa tarkentaessa Maukka jo vilahtikin ohi.
Minni löysi uuden ulostuloreitin. Ja mitä isompi edellä...
... sitä pienemmät perässä.
Ja pian on ruuhka paikalla. Yksisuuntainen liikenne ei oikein toimi.
Mikki poseeraa, kerrankin tämä vauhtipakkaus oli sekunnin paikoillaan.
Haltialassa...
Aurinkoiset päivät houkuttelee läheisille Haltialan pelloille. Nakitin naapurin isännän toisen narun päähän ja sitten mentiin pitkin peltoja.
Mau löysi hetimiten mielenkiintoista haisteltavaa. Huoltorakennuksen reunat on nyt tarkottu hiirivapaaksi.
Kuultiin että haltialassa voi nähdä muuleja ja Maukkahan paikallistikin heti yhden jonka takamus oli haisteltava antaumuksella.
Ihkui kasoja pilvin pimein ja sinnehän mieli tietennii. Ei tosin näytä kovin turvalliselta kiipeilypuuksi.
Mau löysi hetimiten mielenkiintoista haisteltavaa. Huoltorakennuksen reunat on nyt tarkottu hiirivapaaksi.
Kuultiin että haltialassa voi nähdä muuleja ja Maukkahan paikallistikin heti yhden jonka takamus oli haisteltava antaumuksella.
Ihkui kasoja pilvin pimein ja sinnehän mieli tietennii. Ei tosin näytä kovin turvalliselta kiipeilypuuksi.
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Muistoissamme...
Piun päivä...
Tunnelmointia...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)